Liidokasta terveysliikuntaa

Julkaistu 17.06.16

heitto.jpg

KUVA: Joen Liitokiekko ry

Vuoden 2016 kesä on hellinyt meitä itäsuomalaisia mahtavilla kesäkeleillä jo toista kuukautta. Toki Suomen kesän tuntevat osaavat aavistaa, että koko kesää ei todennäköisesti päästä nauttimaan yli +20 lämpötiloissa, mutta suomalaiset tunnetusti osaavat tarttua hetkeen ja nauttia lyhyehköstä kesästä. Viime aikoina uutisia seuranneet ovat saattaneet pistää merkille, kuinka Joensuun seudun medioissa uutisoidaan tihenevään tahtiin tämän hetken yhdestä trendilajista, frisbeegolfista. Joensuun seudulle ollaan saamassa lähikuukausina uusia, kovin kaivattuja ratoja, ja sattuupa tulevalle Lykynlammen radalle valmistumaan koko Suomen pisin yksittäinen frisbeegolfväylä, peräti 365m!

Miksi tämä frisbeegolfin leviäminen on näin liikunta-alan edustajan näkökulmasta erittäin tervetullut asia? Annan esimerkin: Joensuun Utran frisbeegolfrata on 18 väyläinen ja väylien kokonaispituus on 1,88 km. Radan läpipelaamiseen kuluu aikaa noin 2-3 tuntia riippuen omasta taitotasosta ja mahdollisesta edellä pelaavien odottamisesta. Kaikki radan pelanneet tietävät Utranharjun maaston melko mäkiseksi. Todellinen kävelyn määrä täydellä ratakierroksella on helposti 3-5 km, josta on nousua mukava määrä. Rata sijaitsee metsäisessä maastossa, jossa samalla pääsee nauttimaan luonnosta pelaamisen ohessa.

Tästä jo nopealla ajattelulla pystyy tekemään muutaman merkittävän huomion. On hyvin tiedossa, että suomalaisten liikunta-aktiivisuus on laskenut vuosikausia. Istumatyö, työmatkaliikunnan vähentyminen ym. seikat vaikuttavat tähän kokonaisuuteen eikä vapaaehtoisen liikunnan määrä ole pystynyt kompensoimaan muuta inaktiivisuutta. Tiedetään myös, että huonokuntoisilla jo 2-3 km:n tuntinopeudella tapahtuva kävely parantaa rasva-aineenvaihduntaa, kun kävelyn kesto on riittävän pitkää (Herzig ym. 2014). Täyden frisbeegolfradan läpipeluuhan kestää yli 2 tuntia ja kävelyä tulee useampi kilometri, joskin liikkuminen on jaksottaista. On kuitenkin päivänselvää, että etenkin heikkokuntoisille tuolla kävelymäärällä on positiivinen vaikutus terveyteen.

Ei tule myöskään unohtaa lajin sosiaalista aspektia. Yleensä kierrokselle lähdetään pienellä porukalla, aivan kuten perinteisessä golfissakin. Voidaankin todeta, että perinteisellä golfilla ja frisbeegolfilla on todella paljon yhteisiä, hyviä puolia terveysliikunnan näkökannalta. Frisbeegolf on kuitenkin selvästi edullisempi laji aloittaa ja harrastaa. Alkuun tarvittavat välineet saa hankittua muutamalla kymmenellä eurolla ja ratojen kiertäminen on yleensä ilmaista. Ei liene väärin summata, että frisbeegolf on hyvin matalan kynnyksen golffaamista ja mainiota, lähes kaikille sopivaa terveysliikuntaa. Lajiin jossain määrin hurahtaneena on hienoa seurata, kuinka Joensuun seudulla tehdään hienoa työtä lajin parissa ja samalla tuetaan mainiosti ihmisten liikuttamista luonnossa!

Ja kuten yleensäkin urheilussa, lajin ”helppous” viehättää.


Wannabe-frisbeegolfaaja Hirvonen


Lähteet:

(Herzig ym.2014 Int J Obesity 38:1089-96)


Ladataan keskustelua