• Valmentajan ammattitutkinto

    Valmentajan ammattitutkinto

  • Valmentajan ammattitutkinto

    Valmentajan ammattitutkinto

  • Valmentajan ammattitutkinto

    Valmentajan ammattitutkinto

Valmentajan ammattitutkinto

Yleistä koulutuksesta


Valmentajan ammattitutkinto sijoittuu yleiseurooppalaisessa viisiportaisessa valmennuskoulutusjärjestelmässä tasolle neljä. Valmentajan ammattitutkinto suoritetaan näyttötutkintona, joka on riippumaton ammattitaidon hankkimistavasta. Valmistava koulutus ISLOlla toteutetaan monimuoto-opiskeluna. Koulutuksessa hyödynnetään verkko-opintojen Optima-oppimisympäristöä .

Ammattivalmentajan työnkuva

  • Valmentajan työympäristönä on pääasiallisesti kansallisen tason kilpa- ja huippu-urheilu.
  • Valmentaja työskentelee yksilö- tai joukkuelajien valmentajana, valmennuksen koulutus- tai suunnittelutehtävissä tai liikunta-alalla erilaisissa yhteisöissä joko yrittäjänä tai työntekijänä.
  • Valmentajan työn tuloksellisuutta ja vastuutta mitataan kilpa- ja huippu-urheilun tulosten sekä urheilua harrastavien lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kehittymisen kautta.
  • Valmentaja toimii yhteistyössä urheilijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa.
  • Työ itsessään vaatii eettisesti kestävää tapaa toimia.
  • Ammatissa painottuvat vastuulliset vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaidot sekä valmennuksen menetelmien hallinta.
  • Lisäksi valmentajalta edellytetään kokonaisvaltaista osaamista valmennus- ja kilpailuprosessin eri vaiheissa.
  • Valmentajan toiminnassa yksilöllisyyden huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää.
  • Kilpailutilanteet

Koulutuksen tavoitteet:

  • Koulutuksen tavoitteet pohjautuvat tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin sekä edellä esitettyyn kuvaukseen valmentajan työnkuvasta.
  • Tavoitteissa painottuvat menetelmäosaaminen, lajiosaaminen, ammattimaisuus, kokonaisvaltaisuus ja vastuullisuus sekä yhteistyökyky.
  • Tavoitteena on, että opiskelija:
    • omaksuu ajatuksen siitä, että valmennustoiminnan keskiössä on urheilija
    • omaksuu valmiuden kehittää valmennettaviensa urheilullista osaamista kokonaisvaltaisesti, laaja-alaisesti, tuloksellisesti ja terveys- ja kasvatusnäkökulmat huomioiden
    • kehittyy lajinsa valmennuksen ammattilaiseksi, jolla on valmiuden toimia vaativissa valmennus- ja valmennusorganisaatiotehtävissä
    • omaksuu elinikäisen oppimisen periaatteen ja toteuttaa sitä työssään ja oman ammattitaitonsa kehittämisessä
    • omaksuu eettisesti kestävän toimintatavan ja toteuttaa sitä työssään sekä ammattitaitonsa ja lajinsa valmennuskulttuurin kehittämisessä
    • toimii vastuullisesti ja yhteistyökykyisesti suhteessa valmennettaviin ja yhteistyökumppaneihin

Tutkinnon rakenne:


Valmentajan ammattitutkinto muodostuu kahdesta pakollisesta ja yhdestä valinnaisesta tutkinnon osasta. Pakolliset tutkinnon osat ovat ammatillinen toiminta valmentajana ja urheilijan kehityksen tukeminen. Valinnaisia tutkinnon osia ovat lasten valmentaminen, nuorten valmentaminen ja aikuisten valmentaminen. Tutkinnon suorittaja valitsee kolmesta vapaavalintaisesta kokonaisuudesta yhden. Tutkinto on suoritettu, kun jokainen näyttökokonaisuus on hyväksytysti suoritettu. Opiskelijan on mahdollista suorittaa tutkinnosta myös yksittäisiä osia.

Valmentajan ammattitutkinnon pakolliset tutkinnon osat ovat:


Ammatillinen toiminta valmentajana
Urheilijan kehityksen tukeminen


Valmentajan ammattitutkinnon valinnaiset tutkinnon osat, joista tutkinnon suorittaja valitsee yhden osan, ovat:


Lasten valmentaminen
Nuorten valmentaminen
Aikuisten valmentaminen


Valinnainen tutkinnon osa valitaan pääsääntöisesti oman joukkueen tai valmennettavien urheilijoiden iän mukaan.


Tutkinnon perusteisiin voi tutustua tarkemmin oheisesta linkistä

Tutkinnon suorittamisen edellytykset:


  • Kolmen vuoden kokemus ammattimaisesti työskentelevänä valmentajana tai lajiopettajana
  • Tason II - III valmentajakoulutus tai muutoin riittävä soveltava koulutus
  • Muutoin todennettu ja dokumentoitu osaaminen
  • Valmistava koulutus tarjoaa eväitä näyttötutkinnon suorittamiseen

Valmistavan koulutuksen rakenne


  • Koulutuksen rakenne ja valmistavan koulutuksen sisältö on jaettu tutkinnon perusteiden mukaisiin kokonaisuuksiin.
  • Sisältö on johdettu suoraan tutkinnon perusteista ja asetetuista ammattitaitovaatimuksista.

Opiskelumuodot:


Valmistava koulutus toteutetaan monimuoto-opiskeluna, johon kuuluu etäopiskelua, kolmen tai neljän päivän lähiopetusjaksoja kuukausittain sekä työssäoppimista omassa työpaikassa.

  • Etäopiskelu
  • Lähijaksot, (10kpl välillä elokuu 2016- toukokuu 2017)
  • Työssäoppiminen

Opintojen henkilökohtaistaminen


Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskeluohjelma. Henkilökohtaistaminen on mukana tutkinnon jokaisessa vaiheessa alkaen jo hakuvaiheesta ja jatkuen kokoaikaisesti tutkinnon suorittamiseen ja ammattitaidon hankkimiseen saakka. Opiskeluohjelma sisältää henkilökohtaisen oppimissuunnitelman sekä henkilökohtaistetun näyttötutkinnon suorittamissuunnitelman. Tutkinnon suorittamisen lähtökohtana on tutkinnon suorittajan itseanalyysi suhteessa tutkintotavoitteisiin sekä omiin kehitystarpeisiin. Tavoitteena on, että jokaiselle opiskelijalle luodaan hänen lähtökohdistaan ja tavoitteistaan käsin yksilöllinen väylä tutkinnon tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tutkinnon suorittaminen ja arviointi


Tutkinnon suorittaminen ja arviointi toteutetaan työelämälähtöisten tutkintotilaisuuksien avulla tutkinnon perusteiden mukaisesti. Tutkintotilaisuudet kulkevat valmistavan koulutuksen moduulien mukaisesti ja ne suoritetaan henkilökohtaistetun näyttösuunnitelman mukaisesti. Tutkintotilaisuudet ja näyttöjen osasuoritukset arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty/täydennettävä. Tutkinto on suoritettu, kun kaikki näytöt on suoritettu hyväksytysti. Arviointi koostuu käytännön tilanteista ja niiden suullisista arvioinneista, kirjallisista tuotoksista, tuotosten suullisista esittelyistä sekä myös itsearvioinnista.

Tutkintokohtaiset terveydentila- ja toimintakykyvaatimukset

(SORA – tutkinnot OPH:n määräys, at 28/011/2015)

Valmentajan ammattitutkinnon terveydentilavaatimukset ovat tulleet voimaan 1.1.2012 (ns. SORA-lainsäädäntö). Hakijan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen, jos valtioneuvoston asetuksissa (1032/2011 ja 1033/2011) määritellyissä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan tutkinnoissa opintoihin liittyvät turvallisuusvaatimukset sitä edellyttävät ja jos estettä ei voida kohtuullisin toimin poistaa. Henkilön terveydentilan tai toimintakyvyn osalta tulee arvioida mahdollisten sairauksien aiheuttamat rajoitteet ja sairauksien yksilöllinen hoitotilanne.

Opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla: 1) sellaiset psyykkiset tai fyysiset sairaudet tai vammat, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vakava toimintakykyä laskeva masennus tai tuki- ja liikuntaelimistön sairaus sekä 2) päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. Lisäksi SORA-lainsäädäntö edellyttää rikosrekisteriotteen pyytämistä (L 951/2011, 32 a § 4 mom.), jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä.


Koulutuksen kesto

Tutkinnon suorittaminen kestää vuoden tai tutkinnonsuorittajan kanssa yhdessä henkilökohtaistetun ajan.

Hakeminen

Seuraava valmentajan ammattitutkinnon kurssi käynnistyy tammikuussa 2018. Hakuaika vuonna 2018 alkavaan koulutukseen on käynnissä. Hakijoiden haastattelut ja opiskelijavalinnat tehdään syksyllä 2017. Hakeminen tapahtuu Itä-Suomen Liikuntaopiston hakulomakkeella.

Valinnat

Opiskelijat valmistavaan koulutukseen valitaan hakupapereiden ja henkilökohtaisen alkutilannekartoituksen perusteella.
Alkutilannekartoitus tehdään hakemusten pohjalta haastattelemalla.

Kustannukset

Koulutuksen hinta lukukaudella 2016-2017 on 1000 euroa sisältäen opetushallitukselle tilitettävän tutkintomaksun 58 euroa. Koulutuksen hintaa voidaan tarkistaa aina lukukauden jälkeen. Lisäksi tulevat kustannukset mahdollisesta kotimaan/ulkomaan tutustumisvierailusta sekä mahdolliset majoituskulut lähijaksojen aikana.

Oppisopimus

Koulutuksen voi suorittaa myös oppisopimuksella. Oppisopimus tehdään ottamalla yhteys oman paikkakunnan oppisopimustoimistoon. Oppisopimusopiskelijan kustannuksista vastaa oman paikkakunnan oppisopimuskeskus.

Lisätietoja

Iina Potaseff, vastaava opettaja, puh. 040-564 2223,
iina.potaseff@islo.fi

Petri Hirvonen, puh. 050-524 9970, petri.hirvonen@islo.fi