Sport & Health IQ Mehtimäki kehittää palloilulajien fyysistä harjoittelua
Miten tutkittu tieto saadaan osaksi urheiluseurojen jokapäiväistä valmennusta? Entä miten testaamisen avulla voidaan kehittää urheilijoiden suorituskykyä ja suunnitella entistä yksilöllisempää harjoittelua?
Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Sport & Health IQ Mehtimäki -hankkeessa, jossa kehitetään fyysisen valmennuksen toimintamalleja, vahvistetaan valmentajien osaamista ja rakennetaan yhteistyötä pohjoiskarjalaisten urheiluseurojen välille.
Hankkeessa fyysisen valmennuksen ja testauksen asiantuntijana työskentelevä Jaakko vie tutkittua tietoa käytäntöön kahdella tavalla: kehittämällä palloilulajien valmentajille suunnattua koulutuskokonaisuutta sekä toteuttamalla tutkimustietoon ja säännölliseen testaamiseen perustuvaa fyysisen valmennuksen prosessia Joensuun Kiekkopoikien U20-joukkueen kanssa.
Palloilulajien valmentajille konkreettisia työkaluja harjoittelun kehittämiseen
Yksi hankkeen tavoitteista on vahvistaa palloilulajien parissa toimivien valmentajien osaamista ja tarjota käytännönläheisiä työkaluja erityisesti lasten ja nuorten fyysiseen harjoitteluun.
Kehittämistyö käynnistyi kartoittamalla urheiluseurojen ja valmentajien arjesta nousevia tarpeita. Keskusteluissa nousi esiin erityisesti tarve fyysisen harjoittelun koulutuksille sekä konkreettisille harjoitusmateriaaleille, joita valmentajat voisivat hyödyntää omien joukkueidensa kanssa. Näiden tarpeiden pohjalta hankkeessa rakennetaan kolmiosaista koulutuskokonaisuutta, jossa yhdistyvät teoriatieto, käytännön harjoittelu ja itsenäinen opiskelu Moodle-oppimisympäristössä.
Koulutuskokonaisuuden pilotoinnissa on mukana valmentajia viidestä palloilulajista: jääkiekosta, jalkapallosta, koripallosta, salibandysta ja pesäpallosta.
– Tavoitteena on, että valmentajat saavat koulutuksesta konkreettisia työkaluja omaan arkeensa. Haluamme tarjota tutkittuun tietoon perustuvaa osaamista sellaisessa muodossa, että sitä on helppo soveltaa käytännön valmennustyössä, Jaakko kertoo.
Alkuverryttelystä voimaharjoitteluun
Koulutuskokonaisuuden ensimmäinen moduuli keskittyi aktiiviseen alkuverryttelyyn. Koulutus sisälsi teoriatietoa, videomateriaaleja ja liikepankin sekä käytännön harjoituksia.
Koulutukseen sisältyi myös kaksi käytännön koulutuspäivää, joiden aikana osallistujat pääsivät seuraamaan aktiivisen alkuverryttelyn toteutusta juniorijääkiekkojoukkueiden kanssa. Demonstraatioissa harjoitteita sovellettiin eri-ikäisille lapsille, ja valmentajilla oli mahdollisuus keskustella harjoitteiden toteutuksesta sekä esittää kysymyksiä. Ensimmäinen koulutusmoduuli sai myönteisen vastaanoton, ja harjoitteita on otettu käyttöön myös koulutuksen ulkopuolella.
Seuraavassa moduulissa siirrytään voimaharjoittelun perusteisiin. Koulutuksessa perehdytään erityisesti lasten ja nuorten kanssa toteutettavaan oheisharjoitteluun sekä lisäpainoilla tehtävän harjoittelun perusperiaatteisiin. Valmentajat pääsevät myös itse suunnittelemaan omille joukkueilleen soveltuvia voimaharjoituksia lajien erityispiirteet huomioiden.
Kolmas koulutusmoduuli toteutetaan keväällä 2027. Siinä syvennytään edelleen lasten ja nuorten voimaharjoitteluun sekä tarkastellaan fyysisen harjoittelun suunnittelua laajemmasta näkökulmasta. Mukaan koulutuskokonaisuuden toteutukseen osallistuu myös muita hankkeen asiantuntijoita. Tavoitteena on kehittää pilotin kokemusten perusteella koulutuskokonaisuus, jota voidaan hyödyntää laajemmin myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Testaaminen auttaa ymmärtämään urheilijan yksilöllisiä vahvuuksia ja kehityskohteita
Valmentajien kouluttamisen lisäksi hankkeessa kehitetään tutkittuun tietoon perustuvaa fyysisen valmennuksen prosessia, jossa testaaminen ja mittaaminen ovat kiinteä osa harjoittelun suunnittelua ja seurantaa. Kehittämistyön pilottijoukkueena toimii Joensuun Kiekkopoikien U20-joukkue, joka pelaa jääkiekon U20 Mestiksessä. Joukkueen kanssa toteutetaan systemaattista testaamista, jonka avulla seurataan urheilijoiden fyysisten ominaisuuksien kehittymistä ja arvioidaan harjoittelun vaikutuksia.
– Haluamme selvittää, miten erilaiset fyysiset ominaisuudet näkyvät käytännön lajisuorituksessa ja miten harjoittelua voidaan kehittää mittaustiedon perusteella. Testaaminen ei ole itseisarvo, vaan sen tarkoitus on tuottaa valmennukselle hyödyllistä tietoa, Jaakko kuvailee.
Yksi käytössä olevista menetelmistä on voimalevyllä toteutettava kevennyshyppytesti, jolla voidaan arvioida urheilijan alaraajojen voimantuotto-ominaisuuksia. Hankkeessa on tarkasteltu myös sitä, miten testitulokset ovat yhteydessä pelaajien luistelunopeuteen. Alustavissa havainnoissa tiettyjen testitulosten ja luistelunopeuden välillä on havaittu yhteyksiä. Tällaista tietoa voidaan hyödyntää fyysisen harjoittelun suunnittelussa ja yksilöllisten kehityskohteiden tunnistamisessa.
Mittaustiedosta yksilöllisempään harjoitteluun
Kevennyshyppytestien lisäksi joukkueen kanssa on toteutettu muun muassa isometrisiä maksimivoimatestejä, joiden avulla voidaan arvioida alaraajojen voimantuottokapasiteettia.
Eri testien tuloksia yhdistämällä voidaan tarkastella urheilijan voimantuotto-ominaisuuksia monipuolisemmin. Yksi hankkeessa tarkasteltavista mittareista on DSI-arvo (Dynamic Strength Index), joka kuvaa dynaamisessa suorituksessa tuotetun huippuvoiman suhdetta isometriseen maksimivoimaan. Mittari voi antaa valmentajalle lisätietoa siitä, kannattaako urheilijan harjoittelussa painottaa esimerkiksi maksimivoiman kehittämistä vai nopeaa voimantuottoa. Yksittäinen testitulos ei kuitenkaan kerro kaikkea. Harjoittelun suunnittelussa huomioidaan aina urheilijan kokonaiskuormitus, yksilölliset ominaisuudet ja arjen vaatimukset.
Kiekkopoikien fyysisessä valmennuksessa hyödynnetään muun muassa maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelua, kontrasti- ja kompleksivoimaharjoittelua sekä plyometrisiä harjoitteita. Säännöllisten mittausten avulla voidaan seurata, miten harjoittelu vaikuttaa urheilijoiden ominaisuuksiin ja millaisia muutoksia harjoitusohjelmaan mahdollisesti tarvitaan.
Myös kestävyysharjoittelun merkitystä selvitetään
Vaikka jääkiekon kaltaisissa pallopeleissä korostuvat nopeus, voima ja kyky tuottaa suuria tehoja, myös kestävyysominaisuuksilla on tärkeä rooli urheilijan suorituskyvyssä. Hankkeessa halutaan selvittää tarkemmin, millaista kestävyysharjoittelua pallolajien urheilijat tarvitsevat muun harjoittelun rinnalle. Keskeinen kysymys on, missä määrin lajiharjoittelu itsessään ylläpitää tai kehittää kestävyysominaisuuksia ja milloin erilliselle kestävyysharjoittelulle on tarvetta. Kiekkopoikien kanssa onkin toteutettu myös polkupyöräergometritestejä, joiden avulla seurataan urheilijoiden kestävyysominaisuuksia. Tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltaisempi käsitys siitä, miten eri fyysisiä ominaisuuksia voidaan kehittää tarkoituksenmukaisesti osana joukkueen harjoittelua ja kilpailukautta.
Yhteistyöllä kohti vahvempaa valmennusosaamista
Sport & Health IQ Mehtimäki -hankkeen tavoitteena ei ole ainoastaan kehittää yksittäisiä koulutuksia tai testausmenetelmiä, vaan rakentaa toimintamalleja, joista urheiluseurat ja valmentajat hyötyvät pitkällä aikavälillä. Jaakko näkee erityisen tärkeänä valmentajien välisen yhteistyön ja osaamisen jakamisen.
– Haluamme vahvistaa pohjoiskarjalaista me-henkeä ja rakentaa verkostoa, jossa valmentajat voivat jakaa kokemuksiaan, kysyä neuvoa ja kehittää toimintaa yhdessä. Kenenkään ei tarvitse ratkaista valmennuksen haasteita yksin.
Koulutuskokonaisuuden kehittämisessä tarkastellaan myös sitä, mitä eri urheilulajit voisivat oppia toisiltaan. Esimerkiksi hiihdon ja ampumahiihdon fyysisen harjoittelun käytännöistä voidaan löytää näkökulmia, joita voidaan soveltaa myös palloilulajien valmennukseen. Samalla tavoitteena on rakentaa jatkuvan oppimisen polkua. Palloilulajien koulutuskokonaisuus voisi toimia ensimmäisenä askeleena, jonka jälkeen valmentaja voisi syventää osaamistaan esimerkiksi fysiikkavalmentajakoulutuksessa, valmentajan ammattitutkinnossa tai muissa liikunta-alan koulutuksissa.
Kentältä kehitykseen – ja takaisin kentälle
Sport & Health IQ Mehtimäki -hankkeessa yhdistyvät tutkimustieto, käytännön valmennustyö, testausosaaminen ja urheiluseurojen arjesta nousevat tarpeet. Palloilulajien koulutuskokonaisuus ja Kiekkopoikien kanssa toteutettava fyysisen valmennuksen pilotti ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tätä yhteistyötä rakennetaan. Samalla ne tukevat Mehtimäen urheilukampuksen kehittymistä liikunnan, urheilun ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymänä.
Tavoitteena on, että hankkeessa syntyvä tieto, osaaminen ja toimintamallit jäävät elämään myös hankkeen päättymisen jälkeen – osana urheiluseurojen, valmentajien ja asiantuntijoiden jokapäiväistä toimintaa.
Sport & Health IQ Mehtimäki on 1.4.2026–31.12.2027 toteutettava EAKR-ryhmähanke, jossa ovat mukana Joensuun kaupunki, Itä-Suomen Liikuntaopisto (ISLO), Itä-Suomen yliopisto ja Karelia-ammattikorkeakoulu. Hankkeen osarahoittajana toimii Euroopan unioni ja rahoituksen on myöntänyt Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Hankkeessa kehitetään Mehtimäen alueen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä vahvistetaan urheilun, liikunnan ja hyvinvoinnin toimijoiden yhteistyötä.
